Koiran yksinolo ja psyykkinen palautuminen

Koiran kehitysaste on muuttunut vuosituhansien takaisista itsenäisistä koiraeläimistä seurallisiksi ihmisen ystäviksi, jotka viettävät mieluiten aikansa ihmisten läheisyydessä. Koiran kesyyntymishistoria ei välttämättä (rodusta ja yksilöstä riippuen), juurikaan tue pitkiä yksinoloaikoja. Koska yksin oleminen on joillekin koirille parhaimmillaankin hieman haasteellista, niiden yksinolon sujumiseen vaikuttaa koiran psyykkinen palautumiskyky. Kyky psyykkiseen palautumiseen tunnetaan myös nimellä resilienssi. Mitä enemmän koiralla on taipumusta yksin olemisen ongelmiin, sitä paremmalla tolalla sen stressinsietokyvyn tulee olla, jotta koira selviytyy yksinoloista hyvin.

Nukkuva koira

Stressinsietokykyä alentavat mm. rankaisuperusteiset koulutusmenetelmät, toistuvat pelkokokemukset (kuten viikoittainen väkisin tehty kynsienleikkuu tai toisten koirien ohittamiseen liittyvät pelot), vähäinen mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen, kuten vapaana juoksemiseen ja ruoan syömiseen virikkeistettynä (käyttäytymistarpeiden täyttyminen, kuten järsiminen ja repiminen), sekä toistuva elinympäristön stressi, kuten eläminen liian vilkkaassa ympäristössä.

Stressinsietokyky on osittain geneettistä, mutta ympäristöllä voidaan vaikuttaa paljon. Paras tapa alkuun on pitää päiväkirjaa. Siihen merkitään, kuinka usein koira arjessaan ilahtuu ja kuinka usein se kokee pettymyksiä tai pelkotiloja. Tämä on hyvä keino oppia myös itse tunnistamaan koiran erilaisia tunnetiloja, joita ei tule arjessa niin tarkkaan katsottua. Ilahtumisten määrän lisääminen ja pelkojen sekä pettymysten vähentäminen auttaa koiraa olemaan tasapainoisempi muutaman viikon ajanjaksolla. Tehdyt muutokset tulisi säilyttää myös koiran tulevaisuudessa.

Yksinoloharjoittelun tulisi nykytiedon valossa perustua lepoon. Hyvässä harjoituksessa koira pystyy lepäämään koko yksinoloharjoituksen ajan. Lepääminen on terveelle, hyvinvoivalle koiralle luontaista ja hermoston lepo lisääntyy tapahtuessaan tiettyyn pisteeseen asti (käytännössä koiran levon tarpeen täyttymiseen). Lepääminen itsessään ei vaadi koiralta stressinsietoa, mutta lepäämiseen ihmisen poissaollessa koira tulisi siedättää maltillisin vaihein.

Leporutiinin opettaminen auttaa rentoutumaan

Koiran yksinolo-osaamisen tulisi perustua lepoon. Tämän osaamisen kautta yksinolo vaatii koiralta vähemmän jatkuvaa stressinsietokykyä, kuin sellaisen koiran, joka on jätetty yksin kotiin miettimään, mitä sen tulisi tehdä. Kun yksinolo tapahtuu lepäämisen kautta, koiralta vaaditaan vähemmän psyykkistä palautumiskykyä, sillä leväten yksinolo ei ole samalla tavalla kuormittavaa kuin ilman lepoa toteutuva yksinolo.

Yksinolon opettaminen muusta kuin levosta käsin voi myös usein olla erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Koira toteuttaa yksinolon aikana todennäköisimmin sitä käyttäytymistä, jota se on kaikista eniten toistanut, joten leporutiinin harjoittelussa pyritään saamaan ensimmäiseksi aikaan toistuvia rentoja kokemuksia. Apuna käytetään tunnistettavia merkkejä, jotka samanaikaistetaan tapahtuvaksi levon kanssa. Samalla tavoin kuin yksinoloahdistuneella koiralla avaimet, kengät ja takki tarkoittavat ahdistavan kokemuksen alkua, tulisi koiran uudelle lepo-osaamiselle rakentaa tunnistettavat, lepoa ennakoivat kehykset. Mistä asioista koira voisi tunnistaa, että nyt alkaa koiran lepohetki?

Monet käyttävät tiettyä musiikkia ja esimerkiksi koiran pedin siirtämistä tietylle harjoitusalueelle. Myös koiraportin asentaminen voi toimia merkkinä harjoituksesta. Osa koirista aloittaa harjoittelun samalta puolelta porttia koiranomistajan kanssa - muuten koira ei pysty lepäämään. Osa koirista harjoittelee omistajan ollessa jo portin toisella puolella. Yksilöllisen harjoitustason valitseminen onkin koko leporutiiniharjoittelun pohjarakenne.

Leporutiinin opettamisessa toistetaan harjoituskehyksiä yhdessä lepohetkien kanssa viikon ajan päivittäin 1-2 kertaa. Harjoituksen kesto on vain n. 10 minuuttia koirasta riippuen, joten harjoittelu mahtuu arkeen joustavasti. Tämän jälkeen valitaan seuraava koiralle sopiva vaikeustaso. Harjoitustaso on aina yksilöllinen. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa leporutiinin harjoittelemisesta, jotta koira pysyy varmasti harjoittelussa mukavuusalueellaan. Muussa tapauksessa koiran psyykkinen palautuminen harjoituksista voi heikentyä ja ajan kuluessa hyvinkin sujunut harjoittelukierre voi napsahtaa poikki ongelman puhjetessa vanhaan, tai uuteen laajuuteensa.

Koira nukkuu sängyllä

Yksinolojen lopettaminen

Pelottavan yksinolon toistaminen on koiralle äärimmäinen stressi, eikä elollisen olennon henkisen palautumiskyvyn voi olettaa kestävän tällaisia kokemuksia. Nykyään tiedetään, että koiran yksinolot on lopetettava koulutuksen mahdollistamiseksi, jos koira kokee pelkoa tai ahdistuneisuutta yksinolon aikana. Monelle koiranomistajalle tästä tiedosta seuraa alkushokki: miten ihmeessä arki on järjesteltävissä niin, että koulutus on mahdollista? Vaivannäköä koulutuksen alussa kannattaakin laittaa erityisesti arjen mahdollistamiseen, jotta koulutuksen päättymisellä ei ole niin kiire ja koulutustyötä saa tehdä rauhassa arjen ohella. Hoitovaihtoehtoja ovat mm. tutut ja sukulaiset, koirahoitolat ja koirapäiväkodit, mutta yhä useampi löytää vaihtoehtoja myös naapureistaan tai kotialueensa Facebook-ryhmistä. Joskus eroahdistuskoirien omistajat vaihtavat hoitoapua myös päittäin.

Yksinolojen lopettaminen voi olla aluksi työlästä, mutta silti pakollista. Kahden asian opettaminen ei onnistu samaan aikaan; siis sekä sen, että yksinoleminen on turvallista ja lyhytkestoista, mutta toisaalta samaan aikaan välillä liian pitkäkestoista ja pelottavaa. Onnistuneen yksinolokoulutuksen edellytys on toistaa onnistuneita yksinoloja ja saada ahdistavat kokemukset nolliin. Pitkällä aikavälillä pelkokokemukset voivat sairastuttaa koiran ja muuttaa sen fysiologiaa ja aivotoimintaa jopa pysyvästi. Kokemusta voi verrata ihmiseen, joka olisi päivittäin hengenvaarassa palavassa talossa. Henkinen palautuminen hidastuu hidastumistaan, ja ajan kuluessa palautuminen voi vaatia kuukausia ennen kuin koiran hyvinvointi alkaa palautua kutakuinkin alkuperäiselle tasolle. Jos koiran fysiologia on ehtinyt mukaan esimerkiksi toistuvan stressikierteen tai trauman muodossa, käyttäytymisen palautuminen joustavaksi pienenkin stressin sietämisen suhteen voi viedä todella kauan aikaa tai muuttua mahdottomaksi.

Arjen hyvinvointi on yksinolon peruspilari

Hyvinvointi on usein epämääräiseltäkin tuntuva, erittäin laaja teema, josta puhutaan paljon kaikenlaisten käyttäytymisen ongelmien ratkaisemisen yhteydessä. Yksinkertaistettuna hyvinvoinnissa on kyse paitsi arjen akuuteista haavoittuvuustekijöistä, myös sekä mielihyvää lisäävistä että vähentävistä asioista. Nämä kaikki vaikuttavat koiran päivittäiseen kykyyn sietää stressiä ja palautua stressikokemuksista. Stressikokemuksia voi tulla myös lievästä yksinolon aikaisesta ahdistuneisuudesta, joka ei välttämättä näy ulospäin haukkumisena tai tuhoamiskäyttäytymisenä.

Hyvinvointia voidaan konkreettisten hyvinvointitpäätösten valmistelemiseksi ajatella esimerkiksi lämpömittarina; pakkasen puolella eläimen hyvinvointi on heikentynyt. Nollatasolla eläin saa nukkua ja syödä sen verran, että se pysyy kohtuullisessa kunnossa. Nykyaikainen hyvinvointikäsitys pyrkii kuitenkin plussakelien puolelle; lemmikin elämästä tulisi löytyä myös aivan aidosti koiran hyvinvointia parantavia tekijöitä vain elämän ylläpitämisen sijaan. Esimerkiksi koiranruoan valintaa perustellessa voitiin aikaisemmin kiinnittää huomiota vain koiran hengissä ja normaalissa lihavuuskunnossa pysymiseen. Nykyään osataan kiinnittää huomiota mm. koiran närästysoireisiin ja vatsan toimintaan, sekä erilaisten makuaistimusten ja ruokailutapojen herättelemiseen.

Arjen hyvinvoinnin tulee olla hyvällä tasolla, jotta yksinolon aikainen lepääminen sekä yksinolosta palautuminen mahdollistuu. Hyvinvointimuutosten valintaan kannattaa panostaa ja ylläpitää muutoksia huolellisesti myös tulevaisuudessa.

Yhteenveto

Koiran kyky kestää yksinoloa on yksilöllinen. Kykyyn vaikuttavat paitsi koiran perimä, persoonallisuus ja sosiaaliset tarpeet, myös se kuinka sen yksinolo on rakennettu. Lepäämisen kautta opetettu rento yksinolo vaatii vähemmän psyykkistä palautumiskykyä yksinolon jälkeen kuin sellainen yksinolo, jossa koira oli valveilla ja saattoi kokea lievääkin ahdistuneisuutta. Koiran arkisella hyvinvoinnilla on keskeinen rooli psyykkisen palautumisen mahdollistamisessa ja hyvinvointiasioihin kannattaa panostaa yhtä paljon kuin varsinaiseen kouluttamiseen. Kun tavoitteena on arjessa yksinolojenkin aikana hyvinvoiva koira, harjoittelussa ei kannata tehdä koiraa ahdistavia kompromisseja. Yksinoloharjoittelu tulisi keskittää vain hetkiin, jolloin koira pystyy rentoutumaan ja kokee olonsa tasapainoiseksi.

Digital Dogsitter logo Jotta koirallasi olisi hyvä olla kotona

Kokeile ilmaiseksi Digital Dogsitteriä

  • Helppo tapa seurata, miten koirasi voi kotona
  • Ystävällisin keino rauhoittaa koira sen jäädessä yksin
  • Toimivaksi todettu apu haukkumisen lopettamiseen
build e584c1c