Koiran hyvinvointitekijät ja palautuminen

Tässä artikkelissa kuvaillaan erilaisia koiran lepoon, liikuntaan ja palautumiseen liittyviä pulmatilanteita ja tavallisesti koiraväestölle sopivia ratkaisuja. Huolellisella arjen hyvinvoinnin suunnittelulla koira on mahdollisimman tasapainoinen ja stressinsietokykyinen, jolloin käyttäytymisen ongelmien todennäköisyys vähenee. Omistajalle näkyvien ongelmien lisäksi kyse on myös koiran elämänlaadusta. Tarvittavat muutokset voivat olla meille ihmisille pieniäkin, mutta koiran näkökulmasta erittäin merkityksellisiä. Tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi koiran ruokakuppiperusteisen ruokintatavan olevan yhteydessä välittäjäaineiden ja hormonitoiminnan muutoksiin, jotka voivat aiheuttaa koiralla masennuksen kaltaisen tilan.

Lepäävä koira

Koiran palautuminen arjen sekä hyvistä että huonoista stressitilanteista mahdollistaa kyvyn säännölliseen rauhoittumiseen. Koiralajin palautumista edistävät keinot liittyvät ensisijaisesti liikuntaan, ruokailuun ja yhteisiin lepohetkiin ihmisten kanssa.

Perheensä kanssa läheisessä vuorovaikutuksessa elävä koira tulee arjessa ihmisille hyvin tutuksi. Koira voi solahtaa arkeen kuin huomaamatta, ja sen arkipäivän hyvinvoinnista huolehtimisesta tulee tavanomaista ja rutinoitunutta. Koiran arjen rutiinit voivat näyttää sujuvan hyvin, vaikka ne eivät olisikaan juuri tälle koirayksilölle optimaalisin ratkaisu. Koirilla tavataan usein niiden hyvinvoinnin ongelmiin liittyviä käyttäytymisen ongelmia, mutta niitä ei osata välttämättä yhdistää koiran arjen hyvinvointitekijöiden sopimattomuuteen.

Lepo hyvinvoinnin perustana

Koiran elämä sisältää sekä positiivisella että negatiivisella tavalla värittynyttä stressiä. Osa päivän tekemisistä kiihdyttää koiran mieltä ja aineenvaihduntaa, koska koira kokee esimerkiksi iloisia tuntemuksia. Toiset tapahtumat taas voivat kiihdyttää koiran viretiloja epämukavuuden, kuten ahdistuneisuuden ja jännittämisen seurauksena. Pelkoon liittyvät tuntemukset taas ovat koiralle usein äärimmäinen stressin täytteinen tila, joka heikentää koiran hyvinvointia akuutisti. Mitä enemmän koiran vuorokausi sisältää korkean stressitason aiheuttavia kokemuksia, sitä haastavammaksi koiran palautuminen ja lepoon siirtyminen voi muuttua.

Koiran unentarve on keskimäärin 12-16 tuntia vuorokaudessa. Pennuilla, vanhuksilla ja sairastavilla koirilla yleensä muita enemmän. Koiran päivittäiseen luontaiseen käyttäytymiseen kuuluu kuitenkin nukkumisen lisäksi myös liikunta, leikki ja syöminen (eli mm. repiminen ja järsiminen), ja näiden vääristynyt suhde uneen voi heikentää unen laatua. Luonnossa elänyt koira on leikkinyt jonkin verran, makoillut lähekkäin perheensä kanssa paljon, saalistanut liikunnallisesti ja sitten asettunut syömään ravintoaan jopa 2-3 päiväksi. Koiran levon syvenemiseksi koira tarvitseekin siis mm. ruokavirikkeitä. Ruokavirikkeillä tarkoitetaan ruokintatapoja, joissa koira joutuu etsimään, kaivamaan, järsimään ja haistelemaan ruokaansa saadakseen suuhunsa oikeanlaista ravintoa. Ravinnon saamisen tavoista huolehtiminen onkin siis vähintään yhtä tärkeää, kuin levosta ja liikunnasta huolehtiminen.

Kaikki hyvinvointitekijät vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi yksin levon tarpeen seuraaminen ei yleensä tuo haluttua lopputulosta, sillä kotikoirat lepäävät keskimäärin liian paljon. Koira, joka lepää ilman riittävää leikki- ja virikemäärää on suurella todennäköisyydellä passiivinen enemmän kuin levollinen. Tutkimuksissa on havaittu, että leikin ja sopivien ruokavirikkeiden puute (ruokakippoperusteisen ruokinnan sijaan), aiheuttaa koiran kehossa välittäjäaineiden toiminnan muutoksen, joka on samankaltainen kuin voimakkaan stressin tai jopa masennuksen tilassa. Mielihyvähormonit ovat edellytys myös laadukkaalle levolle, ja heikentynyt kyky lepäämiseen on tavallinen syy erilaisille käyttäytymisen ongelmille, kuten yksinolon ongelmille.

Oikeanlainen liikunta pitää mielen terveenä

Koska nykyään tiedetään, että mielen hoidon tukena tulisi aina huoltaa myös kehoa, samoin koiran liikunnan suhteen on hyvä tarkastella kehon palautumista. Koiran lihaksisto toimii samoin kuten ihmisenkin siinä suhteessa, että kylmiltään vauhdikkaasti liikkeelle lähtevän koiran lihakset tulevat todennäköisesti menemään jumiin. Parasta on, jos koiran kanssa tehdään aina kunnollinen ravitahtinen alkulämmittely ennen kun se päästetään esimerkiksi juoksemaan koirakavereiden kanssa. Paljon liikkuvaa koiraa kannattaa myös käyttää säännöllisesti koirahierojalla.

Juokseva koira

Luonnossa koira on liikkunut paljon erilaisissa askellajeissa, erityisesti pitkäkestoisesti rennossa ravitahdissa. Koiran liikunnassa onkin hyvä keskittää huomionsa liikunnan pääasialliseen tempoon. Jos koiralla on toistuvasti kova tarve juosta heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen mahdollisimman kovaa ja sen rauhoittaminen on vaikeaa, koiran liikunnan tarve ei ehkä vastaa arjen tarjontaa. Laukkatahdissa (eli mahdollisimman kovaa) juokseminen on koiralle tarpeellista, mutta suurena määränä yleensä koiran viretilaa kiihdyttävää tekemistä. Jos koira juoksee kovaa yhdellä kerralla paljon, liikunnassa on hyvä kiinnittää huomio ravitahdin esiintyvyyteen suhteessa laukan määrään. Ravitahtisen liikunnan kautta koiran palautumisprosessit käynnistyvät, joten vauhdikkaampi lenkki on aina hyvä päättää vähintään 20 minuutin rentouttavaan jolkotteluun. Jos koiran viretiloja pyritään laskemaan esimerkiksi juoksulenkeillä tai polkupyörää vetäen, ravitahti on yleensä laukkaa todennäköisemmin sopiva tahti.

Käyttäytymisen ongelmat, terveys ja palautuminen

Koirien yksinolo-ongelmissa on tavallista, että koiran lepoon siirtyminen vaikeutuu. Tämä tapahtuu erityisesti silloin, kun koiran elämässä on usein yksin jäämiseen liittyviä ahdistavia kokemuksia. Omistajan lähtemistä jännittävän koiran hermosto herkistyy omistajan lähtemiselle yleensä enenevissä määrin, ja lopulta koiran voi olla haastavaa levätä kunnolla omistajan läsnäollessakin, sillä sen täytyy olla valppaana omistajan mahdollisten lähtöyritysten varalta. Yksinolopelkoisen koiran yksin jättäminen onkin aina valtava hyvinvoinnin ongelma, joka heikentää koiran palautumis- ja stressinsietokykyä merkittävästi. Tästä ja monesta muusta syystä yksinoloa pelkäävän koiran yksinolot tulisikin aina lopettaa koiran koulutuksen ja hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Koiran kanssa kotiin jääminen ei ole pitkällä aikavälillä sopiva ratkaisu ilman koulutusta, sillä koira voi alkaa herkistyä ajan kuluessa yksinololle entisestään. Näin koiran energiaa voi kulua yhä enenevissä määrin kotonakin olevan omistajan tarkkailemiseen.

Koiran kokiessa päivittäistä stressiä esimerkiksi yksinolon haastavuuden tai muiden käyttäytymisen ongelmien takia, koiran tarve liikuntaan, uneen ja ruokavirikkeisiin tavallisesti kasvaa. Jos unirytmi alkaa häiriintyä ja koira ei pysty enää rauhoittumaan, tilanne on pysäytettävä tarkasteltavaksi, jottei koira sairastu stressin aiheuttamiin sairauksiin. Käyttäytymisen ongelmien yhteydessä terveydentilaan tulee suhtautua muutenkin aina kriittisesti, jotta koiran hyvinvointi ei heikkene entisestään ja koulutukseen kuluva aika valu hukkaan.

Makaava koira

Myös koiran uniongelmissa koiran terveydentila on tarkastettava, sillä koiran tavallisimpia unettomuuden aiheuttajia ovat erilaiset terveydelliset ongelmat. Paitsi, että koira voi herätä kohtuuttoman helposti tai siirtyä lepoon hitaasti, koira voi myös suhtautua aggressiivisesti ihmisiin, joiden läheisyyteen se hakeutuu nukkumaan. Kivun kanssa elävät koirat voivat esimerkiksi mennä sohvalle nukkumaan ihmisen kylkeen kiinni, mutta kuitenkin suhtautua aggressiivisesti koiran unen aikana liikahtavaan ihmiseen. Kiputilojen lisäksi on muitakin koiran hyvinvointia haastavia tekijöitä, kuten esimerkiksi kutina, joka ei välttämättä koiran omistajalle vaikuta suurelta terveysmurheelta, mutta voi silti hankaloittaa merkittävästi koiran lepoon siirtymistä ja unen säilymistä. Lisäksi koiran toistuvat vatsavaivat ja ulosteen laadun vaihtelu tai närästys voivat olla koiran vointia häiritsevien terveysongelmien merkkejä, jotka heikentävät koiran palautumista.

Yhteenveto

Koiran hyvinvointia tulisi tarkastella paitsi ongelmakäyttäytymisen ratkaisemisen, myös eettisen lemmikin omistamisen näkökulmasta. Muuttuvat ympäristötekijät vaikuttavat koiran käyttäytymiseen joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, ja hyvinvoinnin vaikutukset näkyvät aina monipuolisesti lemmikin käyttäytymisessä. Arjen hyvistä ja huonoista stressikokemuksista palautumisella on suuri merkitys koiran kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Koiran palautumisen tarpeet tuleekin huomioida sekä koiran ruokintaa, liikuntaa, leikkiä että sosiaalisia suhteita suunnitellessa.

Koiraeläimen lajin säilymisen kannalta on ollut ensiarvoisen tärkeää, että eläin pystyy muuttamaan käyttäytymistään ympäristön muutosten perusteella. Tästä syystä koira on sopeutuvainen eläin, jonka käyttäytyminen muuttuu parhaiten ympäristön muokkaamisella. Koiran kipporuokinta ja hihnalenkkeily eivät riitä lemmikin laadukkaaseen hyvinvointiin. Jokaisen lemmikinomistajan on suositeltavaa laittaa erityistä ajatusta koiran hyvinvointiin, jotta saavutetaan aidosti tasapainoinen, hyvinvoiva lemmikki, jonka kanssa on mukava elää.

Digital Dogsitter logo Jotta koirallasi olisi hyvä olla kotona

Kokeile ilmaiseksi Digital Dogsitteriä

  • Helppo tapa seurata, miten koirasi voi kotona
  • Ystävällisin keino rauhoittaa koira sen jäädessä yksin
  • Toimivaksi todettu apu haukkumisen lopettamiseen
build d393ff6