Koiran eroahdistus ja muut yksin olemisen ongelmat

Tässä artikkelissa avataan eroahdistuksen ja muiden yksinolo-ongelmien syitä, erilaisia oirekuvia sekä ongelmien hoitoon tarkoitettujen harjoitusten perusteita.

Artikkelin ensimmäisissä kappaleissa kerrotaan, miksi eroahdistus syntyy ja mitä eroahdistuksesta tiedetään. Käymme läpi myös koiralajin historiaa käyttäytymisen ymmärtämiseksi. Näiden jälkeen siirrymme koulutuksen kannalta keskeisten hyvinvointitekijöiden pariin selvittääksemme, kuinka paljon nämä tekijät vaikuttavat juuri sinun koirasi hyvinvointiin. Tekstin käytännön esimerkit oireista auttavat hahmottamaan, minkä asteista koirasi käyttäytyminen on ja mitkä ovat sen mielekkäimmät hoitomuodot.

Teksti sisältää paljon käytännön vinkkejä ja ohjeita, joita voit hyödyntää oman koirasi kanssa. Ongelmien ratkaisemiseksi on ymmärrettävä niiden syyt ja ensimmäisten lukujen taustoittavat tiedot antavat hyvän pohjan ymmärtää myöhempien lukujen ongelmanratkaisukeskeisiä neuvoja ja vinkkejä. Eroahdistuksen suhteen pikaratkaisuja ei ole olemassa, joten hyvinvointiin tai muihin pidempiaikaista työskentelyä vaativiin ohjeisiin kannattaa malttaa huolella pysähtyä.

Viimeisessä luvussa pohditaan levon merkitystä yksin olemisen aikana ja puretaan sen opettaminen ja harjoittelu osatavoitteisiin, jotta harjoittelun vaiheet tuntuisivat selkeiltä. Käyttäytymistieteellisesti tarkasteltuna käyttäytyminen on mielekästä purkaa hyvin pieniin osiin, jotta harjoituksen rakenteeseen ei jää sellaisia aukkoja, jotka voisivat vesittää harjoittelun myöhemmässä vaiheessa. Osatavoitteisiin kannattaa tutustua huolellisesti ja miettiä, mitä niistä jokainen tarkoittaa juuri oman koiran kannalta. On mahdollista, että omalle koiralle jokin osatavoite ei ole lainkaan haastava, mutta listan muut tavoitteet ovat vaikeampia. Silloin harjoittelua voi keskittää enemmän oman koiran haasteisiin.

Eroahdistus ja muut yksinolo-ongelmat tuottavat koiranomistajille usein paljon päänvaivaa. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan koirista noin 17 % kokee ahdistuneisuutta ollessaan yksin. Osassa tutkimuksissa todelliseksi lukemaksi ehdotetaan jopa 20‒40 % koirista. Tutkimustulosten eroja selittää osaltaan ongelmien luokittelu. Yksinolo-ongelmat (SRP, separation related problems) sisältävät useita eri alaluokkia, joista yksi on eroahdistus (SDS, separation distress syndrome tai SAS, separation anxiety syndrome). Eroahdistus syndroomana eroaa usein oirekuvaltaan merkittävästi monista muista yksinolo-ongelmista, vaikka arkikielessä eroahdistus mielletään koiranomistajien keskuudessa sopivaksi yleissanaksi aiheesta keskusteluun.